Kukkasaappaat

Puutarhassa möyrääminen kuluttaa saappaita, varsinkin kyykyssä kitkeminen. Veikkaisin, että monelta löytyykin nurkista useammat saappaat, varsinkin jos on joskus haksahtanut kauniin värisiin, mutta vähemmän kestäviin saappaisiin. Moni lienee jemmannut niitä myös esimerkiksi betoniaskartelumuoteiksi tai ihan muuten vaan, kuten minäkin 😉.

Nämä ovat majailleet navetalla auringon haalistamina odottamassa jotain, minkä aika oli nyt.

Jotta kukat eivät valahda saappaan pohjalle, täytyy saapasta ensin täyttää jollain sopivalla materiaalilla. Nämä ovat jo niin risat, että olisin voinut täyttää pelkällä mullallakin, mutta koska se oli umpijäässä, tungin saappaisiin postipaketin mukana tullutta solumuovia. Tuulisen paikan kevätistutukseen kannattaa sujauttaa mieluummin jotain painavampaa, vaikkapa kiviä ja soraa.

Sujautin pikkunarsissit saappaisiin ilman ruukkua, mutta niiden mukana olleen suojapussin kanssa. Leikkasin ylimääräisen pussinreunan pois. Jos kevät sattuukin yllättämän, niin pussin ansiosta kosteus pysyy hieman paremmin sipulien ulottuvilla. Jos laitat kukat pussiin ja saappat tulevat taivasalle, niin tee pussiin muutamia reikiä liian veden ulospääsyä varten.

Somista saappaita haluamallasi tavalla. Itse lisäsin näihin vain hieman vänkyräisiä omenapuun oksia (omenapuiden leikkaus aloitettu siis), heinämäistä puukuitua ja muutaman viiriäisen munan(kuoren). 

Sisälle sullomani solumuovi on siitä mukavaa, että saappaat ovat nyt kevyet ja ne on helppo kiikuttaa yöksi sisälle. Yhden narsissiruukun ehdin jo jäädyttää ovensuun metalliuurnassa, joten enempää en viitsi pakkaselle uhrata, vaikka edullisesta kukasta onkin kysymys. Tämä pikku Tête à Tête -narsissi on kyllä melkoinen sissi ja kestää kymmenenkin astetta pakkasta. Nyt on ollut siis enemmän, ja saisi kyllä jo riittää.

Saappaista vielä sen verran, että nämä puutarhurikoulua varten hankkimani Dunlop -turvasaappaat ovat olleet paras saapasostos ikinä. Malli on istuva ja varteen mahtuu paksumpikin sääri housulahkeen kanssa hyvin. Lisäksi nämä ovat kevyet ja paljon lämpimämmän oloiset kuin tavalliset kumiset saappaat, eikä näiden pitämisen saapaspäivän jälkeen ei tarvitse herätä yöllä "suonenvetoon", mikä on yleensä itselläni ollut seurausta kumpparipäivästä.

Lopetellaan lankalauantain postaus vielä toisiin tuunattuihin saappaisiin vuodelta 2007. Nämäkin ostettu värin ja mallin takia. Melko pian totesin kuitenkin, että saapas ei aina ole synonyymi vedenpitävälle jalkineelle, joten näistä tuli kuivan kelin pihakengät. Saappaiden nykyinen olinpaikka on mysteeri. Mukavaa lankalauantaita!

Pääsiäisistutus soppakulhoon

Vaikka kylmät yöt eivät vielä salli kukkien laittoa kasvihuoneeseen, en voinut vastustaa kiusausta pieneen fiilistelyyn pääsiäisistutusta tehdessäni. Kiikutin kasvihuoneeseen kiirastorstain iltana hieman kukkia ja pääsiäisrekvisiittaa. 

Ajatuksena oli tehdä istutus vanhaan soppakulhoon keltaisesta hyasintista, sinisistä helmililjoista ja pikkunarsisseista höystettynä jollain vaaleanpunaisella. Viimeksi kerroinkin miten kevätistutuksia varten syksyllä kellariin laittamani fritillariat ja helmililjat sekä tulppaanit hävisivät parempiin suihin, joten nyt mennään ostokukkasilla itse kasvatettujen sijaan.

Aluksi lisäsin kulhon pohjalle hieman multaa ja irroittelin varovasti helmililjan ja hyasintin sipulit toisistaan. Astiani on niin pieni, että siihen riitti yksi hyasintti. Helmilijat olisivat saaneet olla hieman matalampia, mutta näillä mentiin.

Sommittelin kasvien paikat ja lisäsin aukkopaikkoihin pikkunarsissia. Varmistin sipulien paikallaan pysymisen painamalla ne tukevasti multaa vasten ja lisäsin sivuille lisää multaa sipuleita tukemaan.

Multapinnan peitin vanhan tuolin uudistuksessa talteen ottamallani puukuidulla.

Halusin istutukseen lisäksi jotain vaaleanpunaista ja valkoista leikkokukkaa. Mielessäni olivat jaloleinikit, oksaneilikat tai kerratut tulppaanit.. mutta lähdin kauppareissulle niin myöhään, että kukkakaupat olivat jo kiinni ja oli tyydyttävä paikallisen kukkakauppiaan huoltoasemalla myytäviin yksinkertaisiin tulppaaneihin. Olivat sentään tuoreita ja vedessä, toisin kuin ruokakaupassa myytävät kuivat ja valmiiksi nahistuneet tulppaanit.

Leikkokukkia varten työnsin multaan muovisia vesisuppiloita. Suppiloita voit ostaa kukkakaupasta. Onneksi löysin näitä kätköistäni, sillä varasuunnitelmassani olin jo varautunut pätkimään jemmaamiani kardemummaputkiloita. 

Työnsin suppilot tukevasti multaan mahdollisimman syvälle ja yritin kätkeä niitä tuon puulastun sekaan.

Täytin suppilot puhtaalla vedellä ja leikkasin hyvin vetytettyihin leikkokukkiin uudet imupinnat veitsellä. Asettelin leikkokukat ja lehdet suppiloihin. 

Halusin tähän vielä lisää väriä ja lisäsin kukkakedolleni muutama jo vuosia sitten krakeloidun muovimunan ja höyheniä. Kannattaa lisätä vain sellaisia koristeita, mitkä kestävät kastelua.

Puhalsin pöydän puhtaaksi (ihanan kätevää) ja otin kameran esiin..

Hyvää pitkäperjantai-illan jatkoa. Minä lähden nyt hakemaan nämä kukat sisätiloihin turvaan. Unohdin ne jo kahdesti ruukuissaan kuistille, missä oli vähintään 4 astetta pakkasta, mutta vielä ovat kuosissaan. Aiemmin tehdyn esikkoistuksen esikot eivät ole moksiskaan, mutta lankaköynnös ei tykännyt jäätymisestä. Sama jäätyminen tapahtui myös näille hyasinteille ja helmililjoille. En tiedä pelastiko ne se, että aamulla päivän lämmettyä lämpötila nousi hitaasti takaisin plussalle, enkä tuonut niitä pikavauhti jäisinä kahdenkympin lämpöön.

Näkyy taas tulevan kymmenen asteen pakkanen yöksi, joten koukkaampa lisää takkapuitakin liiteristä. Lisää kuvia kasvihuonefiilistelystä on luvassa, jahka ehdin niitä käsittelemään.

Taimihommia ja -tuhoja

Maaliskuu lähenee loppuaan ja pikkuhiljaa alkaa kaikki vapaat tasot täyttymään purkeista ja purnukoista. Pienilehtisen basilikan kylvin 7.3. ja koulin 27.3. Olipa ihanan tuoksuista koulittavaa. Tykkään tästä pienilehtisestä melkein enemmän kuin isompilehtisestä. Tämä on niin näppärää kuivattavaakin, verso poikki ja jostain roikkumaan. Ja parin päivän päästä rapistelen kuivat lehdet taitetun paperiarkin päältä purkkiin.

Tämän pienilehtisen vihreän basilikan lisäksi kasvatuksessa on pari ruukkua punalehtistä basilikaa. Siemen oli vanhaa, eikä niistä itänyt kuin 6 kpl. Osa basilikoista ja muista pistokkaista on päässyt kasvivalon alle. Valo on päällä 16h päivässä.

Tomaatit idätin "lautalla", mutta taidan jatkossa palata takaisin multakylvöjen pariin.

Miksikö? No siksi, että tarkkailin itämistä ja yhtenä iltana katsoin miettien, että pitää aamulla siirrellä siemeniä multaan. Aamulla en sitten ehtinytkään ja iltapäivällä vastassa oli jo täysi sekasotku. Osasta taimia oli siemenen kuoret ilmeisesti jääneet sirkkalehtiin kiinni ja ne olivat myöhemmin itsekseen irronneet ja pudonneet väärälle riville, enkä voi ihan varmuudella sanoa mistä rivistä kukin oli alunperin lähtöisin. No syksyllä viimeistään tiedän ;) onneksi tämä kotikasvatus ei ole niin vakavaa.

Suurin osa kasvatuksista majailee keittiön ikkunoilla ja vaikeuttaa mukavasti mm arkkupakastimella käyntiä, kuten esimerkiksi nämä Dr. Westerlundin pistokkaat. Itse emotohtorikin täytyisi vielä saksia johonkin muotoon, että voi edes harkita sen uudelleen istutusta. Se jäi viime keväänäkin tekemättä samasta syystä.

Ne pelargonit, jotka selvästi osoittavat kasvun merkkejä ovat päässet uusiin multiin ja osa odottaa vielä mitä tapahtuman pitää. Heikosta emosta otetut pistokkaatkaan eivät juurru, vaan ovat mädäntyneet olivatpa sitten turvenapissa, mullassa tai vesilasissa.

Osan kohdalla pistokas on ainoa toivo. Huonokuntoisia olen tutkaillut tarkemmin ja huomannut, että niiden juuristot ovat olleet surkeita. Mitään juurikirvoja tai muita tuholaisia en ole kuitenkaan löytänyt. Kuvan Avenida Mosaic Purplesta on yksi pistokas jemmassa ja tämän emon purkitin uudestaan pienempään muoviruukkuun ja erilaiseen multaseokseen.

Kokeilen tänä vuonna Biolanin kasvusammalta osana kasvualustaa. Tein mutulla seosta, missä oli noin 2 osaa Biolanin kasvusammalta, 2 osaa Kekkilän kestomultaa ja ½ osa perliittiä. Aiemmin olin esim tämän yksilön kohdalla käyttänyt kookosta sekä perliittiä Kekkilän kukkamullan kanssa. Liekö tuossa kookoksessa jotain mistä tämä ei ole tykännyt? Kenties yhdessä saviruukun kanssa oli liiankin kuivakka yhdistelmä?

Kellarin pimeydessä majailleiden pelargonien suhteen odotukset olivat lähes nolla, sillä vein ne hölmöyksissäni ja kiireessä sinne lehtineen, jolloin uudenvuoden aattona kellarissa käydessäni kaikki olivat harmaan homeen peitossa. Leikkelin ne silloin tyngälle ja kolmasosa näyttää selvinneen vielä entisestäänkin lyhentyneen tyngän kera. Parempi sekin kun ei mitään, varsinkin kun ne oli pelastettu roskiksesta.

Ihan yhtä hyvä tilanne ei sitten ollutkaan näillä ihanilla tulppaaninsipuleilla, mitkä istutin isoihin ruukkuihin ja mitä kuumeisesti odotin kukkivaksi.

Ikäväkseni huomasin, että joku on herkutellut niillä kaikilla. Kuten fritillioillakin. Helmililjan sipulitkin olivat sille samalle kelvanneet. Höööö ja vielä kerran hööö. Miksen, oi miksen vienyt kellariin loukkua? 

Tulppaaneja saan ensi syksynä lisää, mutta kaikista eniten harmittaa 5 ensimmäistä varttamaani omenapuuta, mitkä myös majailivat samassa kellarissa. Kaikki syöty. Toki perusrungoista voi ehkä saada multaamalla saada kantovesapistokkaita, kun joissakin on sen taimisäleen verran kuorta tallessa. Kyllä harmittaa.

Toivottavasti lumien sulettua edes kukkapenkeistä nousee jotain kaunista. Kauriit ovat käyneet vieraisilla ja maistelleet vähän omenpuun alimpia oksankärkiä. Olisin kyllä muutenkin leikannut nuo pois. Aloitin leikkaamisen varovasti eilen, mutta täytyy vähän himmata vanhimman puun kanssa, kun yöt ovat vielä niin kylmiä.

Tämmöistä tällä kertaa. Ja kouliminen ja kylväminen jatkuu vielä. Seuraavaksi täytyy pistää mm sammarit itämään. Jeps. Nyt pihalle funtsimaan miten vanhaa, isoa omenapuuta sitten leikataan, kun leikataan. Ja tarkenee leikata.

Tomaattihaaveita

Tulevan kauden hyötykasvien viljelysuunnitelma elää ja muotoutuu päässäni pikku hiljaa ja kirjaan asioita muistiin tännekin.

Piskuiseeen kasvihuoneeseeni tulee tänä vuonna tomaatteja, pensaspapuja, basilikaa ja persiljaa. Yritin katsella vanhoja valokuvia taimimäärän laskemiseksi, josko tänä vuonna en kasvattaisi kovin montaa ylimääräistä. Säästyy sekin tila jollekin muulle kasville. Toki olen aina kasvattanut muutaman taimen myös äidille ja isälle.

Tomaatteja ja kurkkuja olen tähän asti kasvattanut sekä 10 litran ämpäreissä että laastipaljuissa. Laastipaljut siirtyvät nyt kukkalaatikoiksi, koska niiden muovimateriaalia ei ole tarkoitettu elintarvikekäyttöön ja niistä voi liueta multaan ties mitä haitallista. Paljujen tilalle kasvihuoneen peräosaan täytyy rakentaa laudasta pieni laari, minkä vuoraan telttapatjalla ja muovilla. Kasvihuoneeni on kallion päällä, joten alaspäin ei pääse, mutta yritän pärjätä 30-40cm korkuisella laarilla. Aion mahduttaa kasvihuoneeseen 16 (laariin 6 kpl ja sivuseinille 5 kpl) runkotomaattia eli tulevat olemaan tiheämmässä kuin ohjeet sanovat. Laariin aion myös mahduttaa persiljaa ja samettikukkaa, kenties jopa pensaspapua.

Tomaatit olen yleensä voinut siirtää tuonne vasta kesäkuun puolella, mutta silloin ensimmäisiä maistiaisia onkin sitten saanut odotella elokuuhun, joten tähtään tänä vuonna toukokuun puoliväliin ja toivon lämmintä alkukesää. Toukokuinen siirto vaatii kyllä jonkinlaisen lämmönlähteen hankkimista ja harkinnassa on pieni valopetrolilämmitin. Mieli tekisi kokeilla myös tätä Blumatin kastelujärjestelmää, josko voisi olla joskus pari päivää kesälomareissussakin sukulaisia rasittamatta. Jos sinulle on näistä jotain kokemuksia, niin mielelläni kuulisin niistä.

Tänä vuonna lajikkeita on 7, joista nuo neljä ylimmäistä ovat minulle uusia ja maistamattomia. Kolme alinta ovat jo tuttuja ja hyväksi havaittuja. Eniten uusista kiinnostaa Hundreds & Thousands, minkä kuvauksessa luvataan sen tuottavan satoja, jopa tuhansia pikkutomaatteja. Aika paljon luvattu, jään mielenkiinnolla odottamaan. Aion kasvattaa sitä amppelissa tai isossa ruukussa korokkeen päällä.

Tomaattilajikkeet 2018:

• Härän Sydän, pihvi
• Ruthje
• Yellow Submarine, coctail
• Hundreds & Thousands, pikkutomaatti
• Gardener's Delight, kirsikka
• Sungold, kirsikka
• Chocolate Cherry, tumma kirsikka

Tällaisia haaveiluja maaliskuun ensimmäisenä maanantaina. Täytynee siis aloittaa kasvulautan virittely ja hakea vajasta taimiruukut pesuun. Osa siemenistä kun on kuitenkin aika hintavia (Sungold 8 siementä maksoi 4,95e) ja säilyttää itävyytensä vuosia, niin on turha laittaa ylimääräisiä itämään. Ja jos jossain vaiheessa tarvitsee lisää taimia, niin varkaistahan niitä saa nopeasti lisää. Mukavaa viikkoa!

Smoothiekuu

Maaliskuun ensimmäinen perjantai alkoi pakkasella (>-20), kuten koko viikkokin. Aamuni alkoi mustalla kahvilla jo seitsemän aikaan, mutta varsinaisen aamupalan teen myöhemmin. Näin keväällä  aamupalani ovat usein smoothieita. Syksyllä nämä eivät yleensä maistu, silloin syön aamuisin mieluummin jotain lämmintä, vaikka tattaripuuroa,

Suosikkismoothiessani on yleensä suht samat pohja-ainekset: aroniaa ja/tai mustaherukkaa ja avocadoa. Jääkaapista tai pakastimesta lisään sitä vihreää mitä sattuu löytymään, tällä kertaa ruotiselleriä, lehtikaalia ja hieman persiljaa. Pinaatti ja salaatti toimivat myös vihreällä osastolla. 

Ananas ja hunaja makeuttavat karvasta aroniaa mukavasti. Ananas kannattaa ostaa tuoreena, niin saa ananaksen hyvät entsyymit hyödykseen, säilykkeessä niitä ei enää ole jäljellä.

Joskus käytän makeuttajana omenaa ja hunajaa. Ja yleensä heitän sekaan kaikenlaista "jämää", kuten nahistuneita ja lasten puoliksi haukkaamia omenoita yms. Banaanikin makeuttaa ja tekee rakennetta, mutta omalle vatsalle se ei kovin hyvin sovi, vaan siitä tulee usein vatsanpuruja. 

Mukaan siivutan muutamna sentin tuoretta inkivääriä. Inkivääri kannattaa kuoria ja laittaa pakastimeen jos se tahtoo nahistua ennenkuin sen ehtii käyttää. Nyt lisäsin mukaan myös teelusikallisen kurkumaa ja ripauksen merisuolaa. Suolaa lisää sen takia, että neste pysyisi kehossa paremmin. Ilman suolalisää joudun juoksemaan vessassa koko ajan. Toki tässä smoothiessa on muutenkin pissattavia aineksi, ananasta, persiljaa ja selleriä. Samasta syystä lisään suolaa myös vesipulloon tai lasiin. Itsellä on matala verenpaine, joten meri/ruususuolalisä pitää minut paremmin tolpillaan. Korkean verenpaineen kanssa jättäisin suolan pois.

Nesteeksi lisään vettä tai yrttiteetä (tai keitettyä kurkumalientä) sen verran, että kone jaksaa pyöriä. Tällä hetkellä täytyy pyöritellä hieman varovaisemmin, sillä lasikannu ei tykännyt taannoisista voikahveistani, tai pikemmin siitä että menin huuhtelemaan sen kylmällä vedellä liian pian. Kannu sanoi raks, mutta pitää silti onneksi vielä vettä. Varmuuden vuoksi vahvistin rakennetta jesarilla. Wilfan tehosekoittimiin saa kyllä kannuja, mutta tämä omani sen harmillisesti sitä vanhempaa mallia, mihin varakannua ei löydy. Onneksi koneiden hinnat ovat laskeneet ja samanlaisen saa nykyisin jo alle 70 eurolla.

Yleensä syön smoothieni puurokulhosta ja lisään päälle reilusti energiapitoisia hampunsiemeniä. Ilman siemeniä tai pähkinöitä smoothie ei ainakaan minulle riitä aamupalaksi, vaan hetken päästä on taas nälkä. Hampunsiemeniä kannattaa ehdottomasti kokeilla, mikäli et ole niitä vielä maistanut. Ne sopivat smoothieen, salaatin tai puuron päälle. Hampunsiemenen ikävä puoli on, että se on etenkin kuorittuna hieman hintavaa, mutta on joka sentin arvoista ravintoa kehollesi. 

Toivottelen sinulle mukavaa viikonloppua ja aloitan pienen mylläyksen kodinhoitohuoneessa taimikasvatusta silmällä pitäen. Toivottavasti seuraavalla kerralla voin jo esitellä taimivauvoja.