26. lokakuuta 2017

Ihana iltapäivä


Tiistaina 24. lokakuuta oli mahtava syyspäivä. Aurinko paistoi upeasti ja oli muutama aste lämmintä. Sain kätkettyä kaikki ostamani kukkasipulit. Tänä vuonna tällaiset:


Tulppaanit, narsissin ja helmilaljat laitoin isoihin muoviruukkuihin, missä kesällä kukkivat pelargonit. Ja ehei.. älä pelästy, ei ne pelargonit päätyneet kompostiin, vaan ajattelin kokeilla niiden talvettamista pelkkinä paakkuina. Ruukun pääkasveja ovat kuitenkin toissasyksyn alennuskärhöt (mitkä yhtä lukuunottamatta ovat edelleen aivan surkeita, liekö vika mullassa vai hoidossa?), mutta ne saivat reunoilleen nyt sipuleita ja matkasivat talon alla olevaan kellariin.



Sipulinistutus jäi näin myöhäiseksi, koska suurin osa näistä meni uuteen perennapenkkiin, minkä sain valmiiksi vasta nyt. Itse jätevedenpuhdistamopönttöjen ympäri rakennetulla 'penkillä' on kyllä takanaan jo pari kesää, mutta siinä kasvoi pääasiassa vain yksivuotisia ryhmäkasveja.

Suvikello (Leucojum aestivum 'Gravetye Giant') pääsi punaisen tarhavärimintun ja vaalean iiriksen väliin. Ja hajulaukka (Allium nectaroscordum / siculum) väriminttujen toiseen päähän, penkin takapuolelle. 



Assyrianpikarililjoille (Fritillaria uva-vulpis) järjestyi paikka nimettömän luppion (Kokemäeltä kukkakimppuun kerätty) vierestä




Nämä mahtavat, hieman alienmaiset keisarinpikarililjan sipulit menivät myös penkin takaosaan. Harmillisesti Ruotsin puutarhamesssuilta ostamani persianpikarililjat mädäntyivät. Sipulit olivat kyllä ostettaessa pehmeitä, mutta myyjä vakuutteli, että lähtevät kasvuun. No, eivät lähteneet ja turhaan kärvisteltiin hytissä sipulinkatkussa paluumatka kaksinkertaisesta muovipussista huolimatta ;)

Pikkuiset pikarililjat istutin pieniin saviruukkuihin ja vein kellariin.



Allium 'Hair' (voisiko tänä nyt kutsua hius- tai tukkalaukaksi?) pääsi kaimalta saatujen malvikkien eteen. Ja tähtilaukat (Allium christophii) Hannalta saatujen dorianvillakoiden väleihin.



Täytyy vielä tehdä tuosta penkistä itselleen kunnon kartta nyt, kun vielä suurinpiirtein muistaa mitä perennoja ja sipulikasveja siihen on istuttanut. Nyt lähden ihmettelemään valkoista pihaa. Ei olisi kyllä ihan vielä lunta kaivattu. Olisin mieluusti sienestänyt ja puuhastellut pihalla vaikka joulukuun puolelle asti. Mutta en kyllä millään usko, että tuo vielä kovin pysyvää lunta on. Tai sovitaanko, ettei se ole, sillä isutettavaa olisi vielä..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Blogi ilman kommentteja on kuin puutarha ilman puita. Kiitos kommentistasi ♥