maanantai 18. syyskuuta 2017

Tomaattikuulumisia

Terveisiä pienestä kasvihuoneestani. Vaikka halla on vieraillut puutarhassa jo kahdesti (29.8. ja 6.9.) porskuttavat tomaattini vielä täysillä. Vain yhden heikomman (kuivahtaneen) olen rivistä poistanut.


Harmaahome on pysynyt hyvin kurissa, vain parissa kasvissa on sitä hieman ollut ja olen aina leikannut huonot osat heti pois. Toki olen myös harventanut lehtimassaa säännöllisesti ja huolentinut tuuletuksesta. Olen pitänyt kattoikkunaa koko ajan vähän auki ja ovea päivisin muutaman sentin raollaan, että ilma on varmasti päässyt kiertämään. Tuuletuksen haittapuoli on tietysti viileämpi ilma, mutta mielestäni se on parempi vaihtoehto kuin homeiset kasvit.

Mitään ötökkäongelmaa ei myöskään ole ollut. Luotin tänäkin vuonna samettikukkien voimaan ja ne tuntuvat kyllä toimivan. Jokaisessa tomaattiastiassa oli vähintään yksi samettikukka ja nyt kun kasvihuoneen seinät ovat lasia, ne jaksavat myös kukkia. Aiempien kennojen kanssa olivat lähinnä vihreä lisä, mutta torjuivat tuholaisia silti hyvin.

Se mikä ei mennyt suunnitelmien mukaan oli kesän valo ja lämpö. Tomaatit istutin kasvihuoneeseen jo toukokuun lopulla, mutta kesän koleus teki sen, että tomaattien makuun päästiin vasta elokuussa (4.8.). Parempi toki myöhään, kuin ei ollenkaan.

Ensi keväänä kun taas hypistelen siemenpusseja, täytyy muistaa lukea tämä postaus. Nimittäin tänä vuonna jatkoon pääsivät: Sungold ja Gardeners Delight.



Marmande pihvitomaatti taas ei maistunut miltään ja sen lisäksi se tuotti useita hyvin epämääräisen mallisia tomaatteja. Yksi epäily on, että kukka-aiheet olisivat vahingoittuneet toukokuun kylmistä säistä. En tykännyt myöskään Indigo Rosen mausta. Eikä se kyllä meinaa millään kypsyäkään. Ainoa plussa on kaunis ulkonäkö.



Koska keväällä tulee aina kylvettyä liikaa taimia, on minullakin ollut kokeilussa muutama ulos istutettu tomaatti. Autotallin seinustalla majailleista taimista on muutama tomaatti ehtinyt kypsyä, mutta vapaasti taivasalla en usko saavani enää satoa, ellei sitten takakesä yllätä isosti.

Tarkastin keväisen kylvöpostaukseni ja huomasin, että jossain pitäisi olla myös Hildares ja Balkon Zauber tomaatteja. Taimivaiheessa nimilaput olivat vielä hyvin tallessa, mutta istuttaessani osasta katosi lappu. Täytyykin tutkailla löytyykö se ämpärin pohjalta multia tyhjätessä, nimittäin kasvihuoneessa on muutama laputon ja erilainen tomaatti. Saisi noista kahdestakin makumuiston talteeen.

Tomaattien lisäksi minulla oli kasvamassa muutama coctail-kurkkukin, mutta ne laitoin onneksi ylimääräiselle kuistillemme, sillä niihin iski jo taimikasvatusvaiheessa ripsiäinen ja taimet lähtivät kompostiin aika pian sen jälkeen.

Kasvihuoneessa oli tomaattien kaverina ovensuussa vielä krassia, mihin ei iskenyt kirpan kirppa. Yhtenä kesänä menetin komean krassipuskani kirpoille päivässä.


Pihahommat jatkuvat hiljaisen kesän jälkeen. Intoa on vielä jäljellä, kun kesällä ei ehtinyt, eikä jaksanut. Ei sitä vaan osaa näin aikuisenakaan olla stressaamatta opiskelusta ja etenkään siihen kuuluneista näytöistä. Työharjoitteluissakin olin yleensä tappiin saakka, vaikka vähempikin olisi riittänyt. No, homma on paketissa ja loppukuusta saan uudesta ammatistani ihan mustaa valkoisella.

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

Hui hai heinäkuu

Kylläpä aika on taas kiitänyt. Puutarhuriopinnoissani sain kesäkuun päätteeksi suoritettua kaksi valinnaista opintopalikkaa ja nyt voi taas hetken hengähtää hieman vapaammin. Ja käydä hunningolla olleen puutarhan kimppuun. Ennen puutarhaa täytyy kuitenkin siivota talo ja huvimaja juhlakuntoon, sillä keskimmäisellä on rippijuhlat vajaan parin viikon päästä. Siinäpä sitä ohjelmaa tällaisella hamsterilla sitten onkin 😉

Jottei ihan kuvattomaksi tämä postaus jäisi niin laitan tähän muutaman kuvan Porin Pelargonipäiviltä. Pelargonien lisäksi siellä oli myös Pelargoni kukkasidonnassa -näyttely, minne minäkin tein kukkasidontatyön.




Ps. Kevätarvonnan palkinnot odottavat edelleen lähettämistä, joten jos Beate56 ja Tanja Merikari satutte lukemaan tätä, niin huikatkaapa sähköpostia osoitteeseen info(at)risulintu.net.


tiistai 9. toukokuuta 2017

Arvottu on


Arvonta suoritettiin jo kyllä vappupäivänä, mutta tuolloin ennätin kirjailemaan voittajat vain arvontapostauksen kommentteihin eli otetaanpa uusiksi. Eli onni suosi seuraavia: Beate56 ja Tanja Merikari. Laitatteko minulle osoitetietonne (vaikka blogin alareunasta löytyvällä yhteydenottolomakkeella tai osoitteeseen info.risulintu(at)gmail.com, niin saan palkinnot jossain välissä matkaan.

Pihahommia olen ehtinyt aloittamaan, mutta paljon on jäänyt kyllä odottamaan lämpimämpiä ilmoja. Muutaman perennan ja tummanpunaisen messuostosapilani uskaltauduin kyllä sunnuntain lämmössä jakamaan ja istuttamaan, vain käydäkseni kaivamassa apilan takaisin purkkiinsa illalla, kun alkoi taas lunta ripsimään. Maanantaina herättiinkin sitten jo täyteen valkeuteen, mikä suurimmaksi osaksi ehti kuitenkin päivän aikana sulamaan. Kyllä se kevät nyt jo oikeasti voisi tulla, eikä aina käydä vain kurkistamassa. Mukavaa viikonjatkoa säästä huolimatta :)

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Arvontamuistutus


Olen tällä hetkellä harjoittelemassa puutarhuriopintoihini liittyvää kukkasidontaa ja siinä sivussa olen pelastanut myyntikelvottomia kukkia menemästä roskiin. Esimerkiksi nämä tulppaanit ovat koristaneet kuivillaan pihaa jo useita päiviä eivätkä ole olleet moksiskaan pienistä yöpakkasista.


Puutarhasta ei ole juurikaan mitään uutta kerrottavaa. Kylmät säät eivät ole innostaneet arki-iltojen puutarhurointiin. Muistutan kuitenkin vielä tämän blogin kevätarvonnasta. Vappupäivänä onnetar arpoo kahdelle jotain keväistä, joten >> käyppä osallistumassa <<. Voittomahdollisuudet ovat erittäin hyvät.

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Messuostokset


Tämä tummanpunainen apila Trifolium repens olisiko kenties 'Purple Velvet'? näytti olevan yksi Nordiska Trädgårdar -messujen hittituotteista ja pakkohan sellainen oli mukana kotiin tuoda. Koska tuo kuitenkin on apila, minkä kanssa on mm. kukkapenkin reunoissa kiitettävästi painittu, on sijoituspaikan kanssa oltava tarkkana, että ei tarvitse muutaman vuoden päästä manailla.

Tällaista kirjavaa kehtolehteä (Tolmiea menziesii) olen himoinnut hetken aikaa ja tällä hetkellä tämä asuu lasikuistin amppelissa. Jos saan kasvamaan ja lisättyä mukavasti, niin istutan tätä myös ulos maahan ja katson selviääkö talven yli. On kuulemma selvinnyt.


Perennapuoli täydentyi myös metsäasterilla (Aster divaricatus) sekä punaisella kevätesikolla (Primula veris). Joskus minulla oli omista kylvöksistä tuota kevätesikkoa keltaisena, mutta se hävisi jonain lumettomana pakkastalvena.



Muutama sipulikukkakin piti hankkia. Hellyin tälle vaaleankeltaiselle buharantulppaanille (Tulipa batalinii) sekä muutamalle persianpikarililjan (Fritillaria persica) sipulille. Jälkimmäiset aiheuttivat hieman päänvaivaa, kun ne lievästi sanoen tuoksahtivat kahdenkin muovipussin läpi. Mukava vetää mädäntyneeltä lantulta haisevaa kassia perässään Tukholman keskustassa. Laivasta lähtiessämme naureskelimme, että onnaksi emme ostaneet myös puksipuita (haisee koiranpissiltä). Olisi saattanut olla melkoinen hajujen sinfonia hyttisiivoojia vastassa.


Kasvien lisäksi kotiutin myös tällaisen kivan rautapallon tai -amppelin. Sen sisällä kulki turvallisesti myös muutama pieni santtu.



Matkaseurueestamme 50% keskittyi vain ja ainoastaan pelargoneihin, mutta kyllä me kaksi muuta jokakasvinfaniakin muutaman ostimme. Minä ostin nämä ihanuudet:




Englantilainen pelakuu tuli ostettua vahingossa, kun yritin vain etsiä syvää tummanpunaista kukkaa. Ostin myös tämän isomman Tango 'Velvet Red' pelargonin, mutta hän ei ole oikein matkan rasituksista vielä toipunut. Kaikki nuput ovat nyykähtäneet ja muutenkin kasvin olemus on sellainen, että on varmaan ollut päivittäisellä tymäkällä kastelulannoituksella ja kun olosuhteet eivät ole jatkuneet samanlaisena, niin kasvi riiputtaa apeana erityisesti alimpia isoja lehtiään. Viime kesänä ihmettelin samaa ilmiötä pihalle ostamineni tavispelakoiden kanssa ja epäilin ties mitä viruksia. Facebookin pelakuu-ryhmässä tarjottiin tuota voimakkaan (typpi)lannoituksen taukoamista lehtien lurpatuksen ja tiputuksen syyksi. Kuulostaa kyllä järkeenkäyvältä.


Ja pitihän jotain puuvartistakin tuoda. Pikkulehtikatsurakin Cercidiphyllum japonicum mahtui vielä matkaan ja sellaisen ostimme myös syntymäpäivälahjaksi ja matkamuistoksi pelargonistillemme. Voimme sitten vertailla miten saaamme kukin pidettyä puumme hengissä. Nyt täytyy vain keksiä katsuralle pihasta sopiva paikka.

Ja ostinhan minä pari jalallista ruukkuakin, muovisia tosin, vaikka rautaisia ihailinkin.

Ja kassin sivutaskuihin sai vielä sujautettua muutaman savilinnun tuliaiseksi ja betonimunia, mitä on pitänyt itsekin kyllä tehdä, mutta aina vaan jäänyt tekemättä. Munat kaipaavat nyt ihan selkeästi risupesää, joten täytyy jossain vaiheessa niille sellainen tehdä.


Messumatka oli kyllä mukava ja seura parasta. Se mitä jo aikaisemminkin mainitsin oli, että kaksi päivää messuilla ei olisi välttämättä ollut yhtään liikaa. Paljon jäi näkemättä (ja ostamatta). Oma (paketti)autokin saattaisi olla hyvä ajatus, toki parempi pienetkin tuliaiset kuin ei ollenkaan. Ja tosiaan paluumatkallahan poikkesimme vielä Pirilän Kukkatalossa, mistä löysin edullisen lyyraviikunan, kivan tuoksupelargonin, belliksen sekä orvokkeja. Semmoinen reissu siis.


Ps. Muokkasin toista messukertomusta lisäämällä sinne kuvia kukkasidontatöistä, mitä oli paikallisen floristikoulun osastolla. Käy kurkkaamassa.

perjantai 21. huhtikuuta 2017

Pääsiäinen mennä hujahti


Pääsiäisen sää oli mitä oli. Oli kylmä ja lunta sekä räntää vihmoi vähän väliä. Ei siinä paljon nokkaansa viitsinyt ulkoiluttaa. Edes kissat, nuorinta innokkainta lukuunottamatta. Rohkea raparperi sentään on uskaltautunut pinnalle krookusten kaveriksi kevätsäitä kurkkimaan, mutta piirakkaa saadaan vielä odotella tovi. ellei toinenkin.


Maanantaina sää oli muita päivä hieman lämpimämpi ja minäkin uskaltauduin hetkeksi pihalle. Kanttailin hieman alapolun reunaa ja funtsailin tulevia siirtoja sekä istutuksia.


Kasautin myös lapsityövoimalla (kakkupalkalla) viime syksynä Clasun alesta ostamani pergolan ja mietiskelin sen lopullista sijoituspaikkaa sekä kasvitusta. Pergola tulee toimimaan lähinnä kasvitukena ja -majana, mutta toki sinne jonkin sortin lattiakin ja tuolejakin tulee.


Puutarhapuuhastelu on muuten siirtynyt ihan uudelle tasolle. Ostin nämä Garden Girl -housut Tukholmasta itselleni syntymäpäivälahjaksi (kiitos kotiväelle ) ja kyllähän näiden kanssa on ilo pörrätä pihalla. Ostin myös samaa sarjaa olevan essun, mikä on niin ikään päässyt heti käyttöön ollessani kukkakaupassa harjoittelemassa. Toki pahimpiin rönttöpuuhiin puetaan vanhat tuulihousut ;)


Jee, se on perjantai ja viikonloppu edessä. Säät eivät vaan vieläkään näytä oikein suosivan pihahommia. Täytyy sitten vaikka haravoida ja käydä saksimassa loput talventörröttäjät penkeistä pois, siinä hommassa yleensä tulee ainakin lämmin. Hyvää viikonloppua!

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Terveisiä puutarhamessuilta osa 2


Lisätty 22.4.2017: Yksi messujen kuvatuimpia osastoja voisi olla vaikka tämä floristikoulun osasto, missä oli monia upeita kukkasidontatöitä. Erityisesti näiden suhteen harmitti, ettei mukana ollut kunnon kameraa. Itse osastoonkin tuli tutustutta vasta kierroksen loppuvaiheilla kassit molemmissa käsissä roikkuen ja kun vire ei ollut enää parhain. Kuvista nimittäin huomaa paljon yksityiskohtia, mitä ei tuolloin edes huomannut.




Messuilla tuli bongattua myös hieman erilaisia ruukku- ja leikkokukkia. Kenties jo ensi tai seuraavana kesänä esimerkiksi tällaisen leinikin voi bongata meilläkin? Kivan näköinen, tykkään. Leikkona tätä ilmeisesti ainakin saa.



Nähtyä tuli myös sellaista, mitä en välttämättä omaan pihaani haluaisi, mutta mistä voi poimia ideaa ja jatkokehitellä kenties jotain muuta?


Lintupönttöjäkin oli joka lähtöön ja eru linnulle. Täytyisi varmaan meillekin viritellä pääskysille joku tuollainen lauta talon harjalle, mutta sen asentamiseen taidetaan kyllä tarvita henkilönostin.



Messuhallissa oli myös dramaattisen näköinen usvalampi. Somekuvien perusteella Helsingin messuilla taisi olla kyllä komeampi lampirakennelma, tai ainakin enemmän minun romanttisen rönsyilevään makuuni sopiva.

Mutta sitten... tämä oli mielestäni kauneinta mitä messuilla oli, ellei kasveja lasketa.


Hintatietoja en edes tutkaillut. Toisaalta, tuonne voisi melkein muuttaa kesäksi ja pistää asunnon vuokralle. Vitsivitsi... Olin kuitenkin yllättynyt kuinka järeää tekoa tällainen kasvihuone on, mutta onhan sen pakko ollakin, kun ajattelee paljonko lasi painaa. Leikillämme mietittiin, että seuraavaksi on varmaan pakko opetella hitsaamaan.


Olihan tuolla myös vähän pienempiä kasvihuoneita ja -tunneleita myynnissä. Pienten, muutaman neliön kokoisten taimitunnelien hinnat olivat yllättävän kovia siihen nähden kuinka kevytrakenteisia ne olivat.



Komean traktorin vieressä täytyi myös käydä nopeasti poseeraamassa. Kirpparilta vitosella ostamani vetokassi osoittautui hyväksi ostokseksi. Messukonkari tosin käyttää kovamuovista matkalaukkua, jolloin ei tarvitse pelätä, että huolella pakatut taimet menevät lyttyyn, jos kassi sattuu kaatumaan tai bussissa joku pakkaa omansa sen päälle. Onneksi palatessa satamaan menevässä bussissa oli reilusti tilaa ja kassin saattoi ottaa bussiin sisälle. Ennen bussiin hyppäämistä käytiin tutustumassa myös paikalliseen kukkakauppaan.


Sisääntuloon voisi ehkä panostaa hieman enemmän? No sisältä kuitenkin löytyi kauniita kukkia ja muuta asiaan kuuluvaa.


Leikkokukat jätimme tällä kertaa kuitenkin väliin, mutta mitä messuilta sitten tuli ostettua? Nooh.. tulihan sitä. Niistä voisi kyllä tehdä oman postauksensa ja lähteä nyt jatkamaan koulintapuuhia kuistille.

Viime päivien pakkaset ovat hankaloittaneet taimikasvatusta melkoisesti. Jouduin nimittäin tuomaan jo kertaalleen huvimajaan viemäni orvokintaimet harsojen alta takaisin sisätiloihin ja nyt sinne pitäisi mahduttaa muutkin koulittavat. Sitä ennen kuitenkin toivotavan vielä hyvää pääsiäistä kaikille tänne poikkeaville

sunnuntai 9. huhtikuuta 2017

Terveisiä puutarhamessuilta, osa 1

Terveisiä Nordiska Trädgårdar messuilta Tukholmasta. Messureissulla olin puutarhurikoulusta tutuksi tulleiden ystävien kanssa.


Matkaan lähdettiin Turusta keskiviikon iltalaivalla ja aurinkoinen Tukholma tervehti meitä torstaiaamuna.


Satamassa jätimme laivarepun säilytykseen ja hyppäsimme tyhjän laukun kanssa bussiin ja ajoimme keskusasemalle. Siitä köpöttelimme ihanaan Vete-Katten kahvilaan. Matkalla bongasimme muuten Puutarhakeskiviikon Tareqin hyppäämässä taksiin.



Vete-Kattenin herkkuvalikoima oli melkoinen ja hyllystä löytyi myös erikoisruokavalioille sopivia vaihtoehtoja. Kahvilan ja leipämyymälän miljöö oli mitä upein, mutta jostain syystä ei tullut napattua enempää kuvia. Kannattaa poiketa, mikäli jos kahvila ei ole sinulle aikaisemmin tuttu.


Vatsat täynnä palasimme takaisin asemalle ja hyppäsimme paikallisjunaan. Junassa katselimme puistoja ja totesimme, ettei kevät näyttänyt olevan kovin montaa päivää edellä Suomen keväästä. Omassa pihassakin scillat ovat nimittäin jo nupulla.


Messuliput olimme ostaneet ennakkoon. Jätimme takit narikkaan ja sitten suuntasimme kohti C-hallia. Aikapulan takia B-halli parvekekilpailutöineen jäi meiltä kokonaan harmillisesti katsastamatta.


Heti messuhalliin päästyämme alkoivat kädet täyttyä pikku pusseista ja kännykällä kuvaaminen oli ajoittain hieman hankalaa. Jälkiviisaana ajattelen, että messuista olisi saanut vielä enemmän irti, jos olisi voinut jakaa käynnin kahdelle päivälle. Ensimmäisenä tekisi ostokset ja toisena tutustuisi paikkoihin paremmin (ja tekisi lisää ostoksia 😉). Tai toisinpäin.


Järjestelmäkameran ottamisen kanssa olin kahden vaiheilla. Olisi kannattanut ottaa, sillä hallin valaistus ei oikein riittänyt heikolle kännykkäkameralle. Eikä ruuhkassa oikein ehtinyt muutenkaan tarkastella kuvien onnistumista (varsinkin kun siihen tarvitsee lukulasit).

Kaikki nämä kuvat on siis napsittu peruskännykällä ja tarkennukset eivät aina osuneet kohdilleen, mutta toivottavasti näistäkin hieman messutunnelmaa välittyy. Tämän siemenkaupan kohdalla ainakin sai hieraista silmiään, kun katsoi myyntihyllyn pituutta.



Metallisia koristeita, kastelukannuja ja istutusastioita oli tarjolla suhteellisen paljon. Tällaisen rautapalloamppelin kotiutin myös itselleni. 

Eräällä puutarhayhdistyksen osastolla jäimme ihmettelemään matokompostia ja esittelijä tuli juttelemaan kanssamme suomeksi ja kertoi miten on tätä nimenomaisen kompostin tehnyt. Komposti oli laitettu alulle viime syksynä. Alimmaiseksi hän oli rutistellut sanomalehtitolloja ja niiden päälle oli laittanut kerroksen pihakompostista kerättyä multaa lieroineen. Kompostiin laitettavat jätteet paloitellaan ja haudataan multaan. Tähän kannattaa laittaa vain kasviperäistä jätettä. Nuuhkimme kompostia, eikä se tosiaan haissut miltään. Tätäkin sietää harkinta, vaikkapa vaihtoehdoksi bokashille. Bokashirouhetta olisin ostanut, mutta en nähnyt kuin EM-liuosta ja sitäkin vain yhdellä näytteilleasettajalla, minkä ständin edessä oli melkoinen ruuhka.



Komposteista kylpyyn. Näitä yhdenhengen kevyitä soikkoja oli myynnissä parissakin paikassa. Omasta mielestä hinta on kyllä hieman liian kova muovisoikolle. Muuten tuollaista voisi hellepäivän paljuksi vaikka harkitakin.

Kylpytynnyreitä en nähnyt, mutta isoja porealtaita kylläkin. Pienempiä puutynnyreitä näkyi, mutta ne oli tarkoitettu lähinnä pienten vesiaiheiden tekoon. Kenties kylpytynnyrit olivat siellä B-hallissa, mikä meiltä jäi näkemättä, tai sitten ne eivät ole Ruotsissa yhtä suosittuja kuin meillä Suomessa.



Risukoristeita en myöskään nähnyt, mutta pajua näkyi ainakin tällä yhdellä näytteilleasettajalla olevan paljonkin. Oli sermiä ja erilaisia punottuja puita.

Materiaalit olivat enimmäkseen mukavan rouheita, trukkilavoja, vanhoja puulaatikoita, betonia, ruosteista rautaa ja kulahtanutta peltiä. Näistä ja raikkaista kasveista tuli vastustamattomia yhdistelmiä.



Myös suomalaisia näytteilleasettajia oli paikalla, tässä Blomqvistin taimiston jaloverso- ja ymppärystarvikevalikoimaa. Perusrunkojakin oli tietysti myös tarjolla.

Nämä rautakalusteet viehättivät myös ja mietimme, että tuollainen sydän olisi hieno häälahjaksi tai tupaantuliaisiin.


Lopetetaan reissukertomuksen ensimmäinen osa yläparvelta napattuihin yleiskuviin C-hallista ja jatketaan toisella kerralla. Hyvää alkavaa viikkoa kaikille!