31. maaliskuuta 2016

Puutarhahaaveita

Haaveilu on kivaa ja moni puutarhaihminen harrastaa sitäkin yhtä varmasti kuin nauttii käsiensä multaan upottamisesta. Haaveet kannattaa myös kirjata ylös, niin tietää tarkkaan mitä tulee tilanneeksi. Toiveistaan voi tehdä myös ns. aarrekartan.

Aarrekartta, ideakuvakollaasi tai toivelista kannattaa sijoittaa paikkaan mistä sitä tulee katsottua usein. Helpoimmin on varmaan toteutettavissa taustakuva tietokoneen ruudulle. Tai yhtä hyvin se voi tietenkin olla myös käynnistys/aloituskuva kännykkään.

Kirjailen omia puutarhaan liittyviä toiveita tähän blogipostaukseen ja toivottavasti ainakin osa niistä on jonain päivänä totta.

Kasvihuone


Kuva lainattu netistä täältä

Pihassamme on kyllä jo pieni kennomuovihuone, mutta haaveilen silti hieman rustiikkisemmasta lasihuoneesta, missä takaseinä olisi tiiltä (seinäkin on jo valmiina, jahka sen edestä purkaa 22 metrisen lahon navetan ensin pois). Lasejakin on jo kerättynä. Niin ja taustan tiiliseinään tuleva lavuaarikin on jo valmiina.

Tuonne laittaisin viiniköynnöksen ja tuolta olisi kulku seinän takana olevaan muodoltaan pyöreään risuverstaaseeni (vanha AIV-siilo). Siilon katto täytyy uusia ihan lähivuosina ja sen tilalle haaveilen ikkunatonta huvimajaa vai paviljonkiko se silloin on? Tiedetään, tiedetään, että huvimajankin olen jo saanut, mutta miksi haaskata hieno paikka pelkälle katolle kun yhtä hyvin siellä voisi olla kattoterassikin? Tai vaikka tähtitorni..

Kernaasti ottaisin tietenkin myös oikein ison kausikasvihuoneen, missä voisi kasvatella jo kenties jotain myytävääkin hieman suuremmassa mittapuussa.

Lampi


Pihalammesta olen haaveillut jo useamman vuoden ja pienten koekaivauksien jälkeen todennut, ettei sitä ilman kaivuria saa tehtyä. Tai tietenkin saa, mutta en tiedä valmistuisiko haaveideni lampi tässä elämässä. Lammen sijoituspaikalle taas ei saa helpolla isoa kaivuria vietyä, joten pieni pattitilannehan tämä nyt on, mutta lampihaave elää edelleen vahvana.

Lampi tulisi vanhalle, varjoisalle pellolle. Metsään sekä naapurin metsittyvään peltoon rajottuivaan pellon päähän, missä keväisin vesi on muutenkin lähes pinnassa. Kasvisiirtojakaan ei isommin tarvitse tehdä, vain raparperit ja muutama vadelma täytyy siirtää. Samalla voi harkita tarvitsemmeko todella 6 isoa raparperipuskaa. Tulevan lammen reunamilla kasvavan vanhan aronian ja pari erittäin ränsisynyttä mustaherukkaa voi uusia kokonaan ja toiseen paikkaan.

Tässä tökerö kuvankäsittely viime heinäkuussa otetun kuvan päälle. Lampi tulee siis tontin matalimpaan osaan, kuten kuvastakin näkyy. Tämä osa pihaa on tähän asti ollut esimerkiksi ruohonleikkuun osalta muutaman kerran kesässä -prioriteetillä. Vasemmassa reunassa oleva kivinen rinne on vielä luonnontilainen (lue: täynnä juolavehnää, vattua, tuomen- ja pihlajanvesaa jne) Taaempana rineessä kasvaa muutamia luumuja ja yksi omenapuu, näiden alusta on trimmattu pari kertaa kesässä. Ojan ja siis tulevan lammen reunaan siirsin kokeeksi kriikunan vesoja.


Lammesta tulisi savipohjainen, koska savea on riittämiin. Vesi lampeen tulisi toivottavasti läheiseltä suolta. Toivon, että mikäli lampi olisi riittävän iso ja syvä, niin siellä riittäisi kesälläkin vettä. Harmillisesti lampi tulee talosta ja autotallista katsoen niin etäälle, että katoille satavia sadevesiä sinne ei taida saada ohjattua.

Lammessa ei ole tarkoitus uida, kuin sammakoiden ja vesikirppujen. Ilmeeltään lampi olisi mahdollisimman luonnollinen ja muodoltaan jotakuinkin kuorellisen maapähkinän mallinen. Yritin etsiä netistä lampikuvia, mutta tähän hätään en löytänyt kuin muutaman sopivan kuvan. Esimerkiksi tämän kuvan Ylen sivuilta Anjan puiston lammesta, missä on tunnelmaa mitä haluan.


Ei kivireunoja, koska keskellä savista peltoa sellaisia harvemmin luonnossakaan on, mutta jokin jättimurikka lammessa voisi olla. Vaikka laiturin pidikkeeksi tai lintujen taukopaikaksi. Lampeen haluaisin kasvamaan lumpeita ja muitakin vesikasveja. Reunoille tietenkin keltakurjenmiekkaa, kirjosorsimoa, rantakukkaa ja rentukkaa nyt ainakin. Tähän tyyliin vaikka:


Pellolla kulkevat nytkin ojat, mitä pitkin mahdollinen tulvavesi ohjataa lammikosta pois. Eli pieni patokin siis tarvitaan vettä pidättämään.

Tässäpä pari isointa haavetta, pieniä onkin sitten paljon enemmän ja ne tahtovat tulla ja mennä eikä puolikaan muista ellei niitä kirjoita ylös. Haaveilla voi tietysti myös lämpimästä kesästä, mikä tänä vuonna tulee aikaisin eikä sisällä lainkaan hallaöitä. Lämpöä odotellessa jatkan taimikasvatusta ja pihan kevätsiivousta. Risukin vääntyy tilausten mukaan opiskelujen ohella.

15. maaliskuuta 2016

Kylvöjä


Sellerin kanta kasvaa ja tuoksuherne kylpee.



Toiset hyppäävät suoraan multaan ja toiset idätyslautan kautta.



Idätyslauttaa on kiittäminen siitäkin, että onnistuin kippaamaan lautallisen tomaatinsiemeniä kuistin kynnysmatolle ja vain yksi itänyt siemen liikkui/hukkui jonnekin. Tietysti se oli juuri se, mitä siementä oli vain 2. Muut pysyivät onneksi kiinni lautassa, eikä mitään isompaa vauriota tapahtunut. Eikä tullut sotkuakaan, toisin kuin jos olisin kipannut matolle multa-astian. Tämä konsti jää kyllä käyttöön.

Tämä pihvitomaatti sen sijaan on kylvetty jo tammikuussa. Ei tosin täällä kotona, vaan Kokemäen koulutilan kasvihuoneessa. Pakkohan näitä oli kompostikohtalolta muutama tänne askarteluhuoneen hämärään pelastaa.


Pihalla lunta on vielä melko paljon, mutta +7 asteinen kevätilma sulattelee sitä jo mukavasti. Aurinkoa kyllä kaivattaisiin, niin minä kuin alakuvan kirsikkatomaatit.


Tällä työpöydällä ei tällä hetkellä paljon käsitöitä tehdä. Laitoin pöydän päälle kevytpeitteen kaksinkertaisena ja rullasin reunat. Toivottavasti se pitää isoimmat lammikot pois lattialta.

Työpöydän viereinen jääkaappikin on osittain vallattu. Kylmäkäsittelen siellä muutamia jemmasta löytyneita perennansiemeniä ja kokeeksi yhtä sun toista kerättyä ja saatua.


Ensimmäiset mullanvaihdot sisäkukillekin on tehty ja vanhoja multia kippasin isoon ruukkuun narsissien alle. Kukittuaan menevät kuitenkin maahan ja laitan uutta multaa vasta kesäkukille. Tarkoitukseni oli/on kaivaa narsissien kaveriksi jostain lumen alta maahumalaa, mutta eipäs siitä veijarista ole vielä mitään havaintoa, vaikka kesällä tuntuu, ettei pihalla oikein muuta olekaan.

Jaahas, mitäs muuta vielä voisi kylvää? Osan kylvöistä, esimerkiksi samettikukat, jätän kyllä suosiolla huhtikuulle, mutta ohraa voisi vähän pääsiäiseksi vielä kylvää. Joko teillä ikkunalaudat ja sivupöydät pullistelevat purkkia ja purnukkaa? 

4. maaliskuuta 2016

Kompostihommia ja verstaan siivousta

Tervehdys taasen. Helmikuussa alussa pihalla oli jo näin keväistä, kunnes talvi teki paluun.



Ihan hyvä, että talvi tuli takaisin, niin saatiin hiihtokausi täällä lännessäkin avattua muuallakin kuin urheilukeskuksen tekolumella.

Perheen kera oleilun ja laiskottelun lisäksi hiihtolomaani on kuulunut mm. risuverstaan siivousta sekä kompostin tyhjäystä ja hoitoa. Kulunut talvi on ollut kompostoinnille suotuisa, eikä komposti ole jäätynyt lainkaan umpeen. Se vain jäi syksyllä tyhjäämättä ja hidastuneen pöhinän takia täyttyi liian aikaisin. Jouduin siis tarttumaan lapioon ja talikkoon ja siirtämään jo kompostoituneen massan varsinaisen kompostorin vieressä olevaan kylmäkompostoriin kypsymään.


Nyt, viikon päästä tyhjäyksestä, komposti toimii taas täydellä höyryllä. Hoksasin, että talvikompostoinnissa kannattaa hujauttaa biojätteen ja kuivikkeen sekaan vähän kanankakkaa ainakin silloin tällöin, niin johan lähtee pöhisemään.


Pienen mylläyksen ja kuivikkeen lisäyksen jälkeen kippasin päälle emaliämpärillisen uutta jätettä. Harmillisesti kuvassa näkyy esimerkiksi suht hyvä näköinen appelsiini, mutta kyllä se homeessa toiselta puolen oli. Seassa oli kokonainen kurkkukin, mikä otti nokkiinsa autossa vietetystä pakkasyöstä. Tasoittelin jätteet talikolla hieman tasaisemmaksi kerrokseksi, murskasin kananmunankuoria lisää ja lisäsin päälle risuhaketta sekä ripauksen kanankakkarakeita.


Sitten näkyykin viime päivien motkotukseni kohde eli omenanröntti, mikä oli a) väärässä paikassa (sekajäteroskiksessa) ja mikä vielä pahempaa, niin b) harmillisen huonosti syötynä.


Tuosta omenasta ja sen hiukan paremmin syödystä kaverista olenkin antaumuksella motkottanut. Olen muksuille sanonut, että jos ei jaksa syödä omppua tai muuta hedelmää kokonaan eikä heti tajua ottaa puolikasta, niin jättäköön lautaselle tai tuokoon minulle jos olen kotona. Mitä vain, mutta noin ei saa ruokaa haaskata, eikä varsinkaan sekajätteeseen haisemaan. 

Tein jonkinlaisen uudenvuodenlupauksen, että yritän kiinnittää entistä enemmän huomiota ruokahävikin välttämiseen ja yritän tuunata jämistä jotain uutta, koska (ainakin) meidän perheessä maistuu hieman nihkeästi sama ruoka toisen kerran. Välillä onnistun ja välillä en, kun ei aina arjessa jaksa funtsia ja olla niin ekologinen kuin haluaisi. Bokashiakin haluaisin kokeilla ja Facebookissa olen pitkään muiden onnistumisia seurannut, mutta vielä en ole saanut kokeiltua. Joko sinä olet kokeillut?


Kompostikuiviketta kävin silppuamassa sisätiloissa, raahaamalla silppurin risuverstaalle. Oli kyllä melko luksusta silputa risuja tuulensuojassa takan lämmittäessä takalistoa. 

Nyt verstas on suht siisti ja valmis vastaanottamaan tuoretta risua. Katselin tuota hakepussiin tökkäämääni risulintua sillä silmällä, että täytyypä taas kokeilla siivekkään linnun tekemistä. Liekö tullut tuosta tulesta Feniks-lintu mieleen. Täytyisi risutuolikin uudistaa ja kyllähän sitä mielellään tekisi muutaman linnun myyntiinkin.

Mukavaa viikonloppua ja maaliskuuta!